Autoteollisuuden haasteita ratkotaan ekosysteemeissä

Autoteollisuus tarvitsee siis monenlaista teknologia- ja järjestelmäkehittämistä saavuttaakseen kovat ympäristö- ja muut tavoitteet.

Kirjoittanut Kari Maikkola | Julkaistu 8.9.2020 | Muokattu 23.9.2020

Murrosvaiheessa oleva autoteollisuus (automotive), mukaan lukien kuljetusala, on edelleen keskeinen toimiala Euroopan vaurauden takana. Ala työllistää suoraan tai epäsuorasti 13,8 miljoonaa työntekijää. Autoteollisuus käyttää yksityisen sektorin toimijoista myös eniten rahaa tuotekehitykseen. EU:n bruttokansantuotteesta autoteollisuus kattaa 7% (Lähde: Euroopan komissio).

Nopean ja laajamittaisen teknologisen kehityksen suurimpana ajurina ovat ilmastolliset syyt. Ympäristönäkökulma tuleekin vahvasti esille jokaisessa autoteollisuuden keskeisessä strategiapilarissa (Lähde: Eucar strategic vision):

TURVALLISUUS JA INTEGROITU LIIKKUVUUS

Liikenne on jatkossa yhä enenevässä määrin suuri, älykäs kokonaisuus, jossa entistä parempi tehokkuus ja turvallisuus ovat tärkeimpiä tavoitteitä. ICT:llä ja telematiikalla on turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamisessa aivan keskeinen rooli. Kehityspolku yksittäisestä liikennevälineestä kohti integroitua liikennöintijärjestelmää on mielenkiintoinen ja siinä tarvitaan paljon kaikkein uusinta teknologiaa. Lainsäädäntö esimerkiksi autonomisen liikenteen mahdollistamiseksi vaatii niin ikään kehittämistä.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KÄYTTÖVOIMA

Valtaosassa tulevaisuuden autoista käyttövoimana ovat joko sähkö tai kehittyneet ympäristöystävälliset polttoaineet. Tällä hetkellä monet täyssähköautoista ovat perinteisiin polttomoottoriautoihin verrattuna kalliita. Jatkossa hintaero pienenee tai hävinnee kokonaan, millä mahdollisestaan nykyisen autokannan uusiutumisen nopeuttaminen ja korvautuminen lopulta kokonaan. Teknologianäkökulmasta tähänkin muutokseen tarvitaan laajamittaista kehitysyhteistyötä.

URBAANI LIIKKUVUUS

Ihmisten ja tavaroiden pitää liikkua jatkossakin. Kaupunkilaisten näkökulmasta elämänlaatua voidaan parantaa ilman, että liikkumista pitäisi kuitenkaan sen kummemmin rajoittaa. Kaupungeista voidaan saada puhtaampia, hiljaisempia ja turvallisempia. Tämä vaatii osaltaan myös liikkujien kulttuurimuutosta ja joka paikassa tarvittavat ja soveltuvat toimenpiteet eivät välttämättä ole samoja. Tarvitaan kokeiluja ja kokemusten kautta saatujen hyvien käytäntöjen skaalaamista.

HYÖTYAJONEUVOT

Rekat, bussit ja muut hyötyajoneuvot on myös tarkoitus liittää osaksi suurempaa liikenneinfrastruktuuria. Ympäristönäkökulma on tässäkin yhtenä tärkeänä tavoitteena, turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi. Automaation lisääminen tapahtunee laajamittaisemmin ensiksi juuri hyötyajoneuvoissa.

MAHDOLLISTAVAT TEKNOLOGIAT JA PROSESSIT

Euroopassa suunniteltavien ja tuotettavien kulkuneuvojen tulee jatkossakin olla riittävän edullisia ja kilpailukykyisiä, vaikka tuotantotavoissa ja –menetelmissä sovellettaisiinkin entistä enemmän kestävän kehityksen periaatteita. Elinkaariajattelu on tärkeää, jotta varmistetaan ympäristöystävällisyys koko ajoneuvon käyttöiän ajan ja ylikin. Kierrätettävät ja uudelleen käytettävät materiaalit ovat tässä tärkeässä roolissa.

AUTOTEOLLISUUDEN EKOSYSTEEMIT JA OULU

Kaikkiin edellä listattuihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan paljon korkeatasoista osaamista – autotehtailla, alihankkijoilla ja tavalla tai toisella liikenneinfrastruktuurin tarpeisiin liittyvissä toiminnoissa. Autoteollisuudessa on jo nyt pitkiäkin suunnittelu- ja tuotantoketjuja, eivätkä ne ole vähenemässä tulevaisuudessakaan. Tämän vuoksi autoteollisuuden osaamista voidaan hyödyntää myös sieltä, missä varsinaista valmistusta ei ole aivan naapurissa.

Ouluun on kasvanut Suomen mittakaavassa merkittävä Automotive-klusteri. Mukana toiminnassa on jo noin 40 yritystä, joista monet ovat ohjelmisto- tai muita korkean teknologian yrityksiä. (Lähde: BusinessOulu). Viime aikoina toimijat ovat myös löytäneet toisensa entistä paremmin, tässä on avuksi ollut Oulun innovaatioallianssi. On ollut ilo huomata, että yritysten edustajat tapaavat toisiaan mielellään ja jakavat kokemuksiaan avoimesti. BusinessOulun ja yritysten toimenpiteiden ansiosta on luotu merkittävät yhteistyökanavat Hannoverin, Stuttgartin ja Göteborgin ekosysteemeihin.

AUTOMOTIVE JA HPC (HIGH PERFORMANCE COMPUTING)

Autoteollisuus tarvitsee siis monenlaista teknologia- ja järjestelmäkehittämistä saavuttaakseen kovat ympäristö- ja muut tavoitteet. Tuotekehitys, eritoten raskaat simulaatiot, tekoälyn kehittäminen ja esimerkiksi 3D-mallinnus tarvitsevat rutkasti raakaa laskentatehoa. Senkin osalta Pohjois-Suomessa on erinomaiset edellytykset palvella autoteollisuutta kestävällä tavalla.

Kajaaniin on syntymässä aidosti Euroopankin tasolla merkittävä raskaan laskennan keskittymä. Valtion omistama Tieteen tietotekniikan keskus, CSC, on alueella toimiva raskaan laskennan veturiyritys. Jo ennestään CSC operoi Pohjoismaiden tehokkainta supertietokonetta ja pian myös yhtä maailman tehokkaimmista laskentaklustereista, LUMI EuroHPC –supertietokonetta. CSC:n ohella alueella toimii konesalioperaattorina kaupallinen palveluntarjoaja, Herman IT.

Entisen UPM:n paperitehtaan alueella nykyisin toimivat konesalit nauttivat maailman vakaimmasta sähköverkosta. Sähköntuotanto alueella perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Datakeskuksen prosesseissa syntyvä lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään toimistotilojen lämmitykseen. Jatkossa tämä ns. hukkalämpö on mahdollista siirtää suoraan kaukolämpöverkkoonkin.

Keski-Euroopan autoteollisuus on jo löytänyt konesalikumppaneita Ruotsista ja Norjasta. Suomi soveltuu autoteollisuuden suurteholaskennan tarpeisiin aivan yhtä hyvin – tässä toimivat ja lisäarvoa loppuasiakkaille tuottavat ekosysteemit ovat osaltaan auttamassa ja tukemassa loppuasiakkaiden sijoittumispäätöksiä.

Teksti julkaistu LinkedIn-artikkelina 21.2.2020